Voihan nenä, kun nää päivät menee niin nopeesti. Tänäänkin taas juoksin lankojen perässä (kunto kasvaa kohinalla ja lankakauppiaat rikastuu). Tällä kertaa otin spurtteja siskoni kanssa, joka tarvitsee myös paljon lankoja virkatakseen huiveja, puseroita, pipoja ja kaikenmaailman ihanuuksia.
Eihän meidän kyllä tänään pitänyt mihinkään lankaostoksille mennä, mutta yht'äkkiä huomasimme istuvamme liikkuvassa autossa, keula kohti lanka-apajia. Niin se vaan on, että alitajunta meidän elämäämme ohjailee ja siinä on turha pullikoida vastaan.

No, ruskeaa Bambu-lankaa tarttui vähän ostoskoriin. Kotiin päästyäni piilotin virkkaamani parittomat tossut ja töppöset pois näkyvistä, että pystyin kuvittelemaan niiden olevan jo valmiita.
Ja sitten Bambua virkkaamaan – ensivaikutelma langasta koukulla oli pehmeä ja keveä kuin kesäinen tuulen henkäys. Lanka solmuili kuin itsestään Salomoneille ja syvä rauha valtasi mieleni – olin päässyt taas virkkaamaan uutta lankakerää, johon kenenkään virkkuukoukku ennen minua ei ollut koskenut.

Hih, pitäisiköhän nyt viimeistään ilmoittautua johonkin "irti koukusta"-ryhmään…
Tämmösen rysän miä sitten ehdin tehdä. Kesäpuseroa tuosta ajattelin rakentaa, mutta katsotaan nyt, muuttuuko vielä mieli.

398071.jpg

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />