Tää ao. päiväkirjaote on vanha juttu, mutta aina se vaan jaksaa naurattaa. Ja ens viikolla lähden Turkkuseen koulutukseen pariksi päiväksi. Onks tää nyt sit Turun murteella? Tetra? Voin sitten vähän jo harjoitella etukäteen alkuperäisväestön kieltä.

OTE TALVIPÄIVÄKIRJAST

Helmikuu 1. klo 17.00
Lunt satta. Lumi o sit kaunist. Luanto tule kauni valkoseks ja miel
piristy, ku ei ol enä niin pimmiä. Mää tei vaimol ja itellen kuuma
rommitoti ja mee istutti ikkuna ääre kattoma hiutaleitte leijumist
maaha. Tosi kaunist.

Helmikuu 2.
Mää heräsi ja kattosi akkunast ulos. Koko maisemam peitti uusi
puhtavalkone lumi.  Hiano näky. Jokasella puul ja penssal o valkone
kaapu.  Mää tei talven lumityä ja nauti joka kolallisesta. Mää kolasi
sekä piha et jalkkäytävä. Myähemmi päiväl teknise virasto aura auras
tiä ja tyäns lume porti ette.  Kuljettaja naureskel mul ja vilkutti.
Määki vilkuti hänel ja kolasi porti erusta taas auk.

Helmikuu 3.
Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o pari astet.
Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost. Mää tei lumityä ja
taas ku mää sai tyäv valmiks, tul aura-auto. Lumi ol täl kertta ruskenharmat.

Helmikuu 4.
Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane taas
laski.  Kaatusin perssellen jalkkäytäväl. 27,40 euro
poliklinikkamaksu, mut onneks mittä ei ollu poikki. Sääennustus lupas
lissä lunt.

Helmikuu 5.
Yhä kylmä. Mää myi vaimo auto ja osti maasturi, et hää päässe töihi.
Auto liukus kuitenki päi kairet ja oikkia etukulma men aika
pahaste kassa.  Viime yän sato reilu 15 sentti lunta. Molemma auto ova
iha sualas ja kuras.  Tiaros lumitöit tänämpä. Se perkele aura ajo
meijä ohitte kaks   kertta.

Helmikuu 6.
10 astet pakkast. Lissä tota perhana lunt. Pihal ei ol yhtä puut tai
pensast,  mikä ei olsis vahinkoittunu. Sähkö ol poikki melkke koko
yä.  Mää yriti pittä talo lämpimänä kynttilöil ja pensalämmittimel,
joka kylläki roiskas hiuka yli, syttys tule ja ol poltta koko talo.
Mää sai onneks matol tukahrutettu liäki, mut mää sai toise aste
palovammoi kässisän ja   silmäripse ja kulmakarva palova. Auto karkas
käsist matkal poliklinikal ja  hajos lunastuskuntto.

Helmikuu 7.
Tota vitunperkele valkost paska tule koko aja. Kaik perkele vaatte
pitäsis olla pääl, jos halu käyrä postlaatikol. Jos mää saa kässisän
sen saatanan kusipää, mikä aja tota aura-auto, niin mää revi silt
syräme rinnast.  Se o varma kulmantaka kytikses ja orotta, ku mää saa
jalkkäytävä   puhtaks! Sähkö ova viäl pois. Vesijohto jäätys ja näyttä
silt, ettei katto kest lume paino.

Helmikuu 8.
Saatana, 12 perkelee sentti uut vitu lunt ja vitu ränttä ja vitu
jäät, ja herra yksin tiättä mitä paska sitä taivast viime yän tul. Mää
yriti ossu aura-auto kuljettaja jäähakul, mut see pääs pakko. Vaimo
jätti mun. Auto ei lähre käyntti. Mää luule, et muust o tulos
lumisokkia. En  pysty liikuttama varppaitan. En ol nähny aurinkko
montte viikko.  Ennusteis luvata lissä lunt.  Viima tekke ilma
purevaks. Perkele, mää muuta Thaimaahan. Vitutta nii perkeleste!
Saatana lumi ja koko talvi.

1264245003_img-d41d8cd98f00b204e9800998e