Ikinä ei pitäisi sillä kehuskella, että ei oo ollut flunssaa moneen vuoteen! Tämmöisen lauseen päästin suustani menneellä viikolla ja nyt sitten on tauti päällä. Sitä saa mitä tilaa. Tai en miä tiedä onko tää ihan oikea flunssa, kun kaikki oireet keskittyvät poskionteloiden läheisyyteen - silmämunia koskee, hampaita koskee, otsaa koskee, poskipäät pullistelee ja korvissa jysähtelee. Olen varmaan hengittänyt liikaa hahtuvia ja muita karvalankoja sisuksiini.
Yritin soittaa paikkakuntani terveyskeskukseen, mutta siellä on vissiin lääkäritkin lakossa, kun päivystysvastaanotto oli suljettu. Pitäisi kuulemma mennä anelemaan apua naapurikaupunkien vastaavista laitoksista. Ei kiinnosta. Tahdon leikkiä marttyyria ja kärsiä.

Ihan vahingossa olen tilannut Aurinkoisesta lisää hahtuvia. Luonnonvalkoista, mustaa ja sammaleen väristä. Oikein muhevan kokoisia Jämsän hahtuvakiekkoja uusi-seelantilaista villasta. Tämä hahtuva tuntuu ja näyttää paljon paksummalta, kuin aiemmin Pikku Punatulkusta tilaamani meleeratut hahtuvat. Tossuja en vielä uskaltanut tuosta aloittaa, joten tekaisin tämmöisen laukun:

976339.jpg

Tosi hyvin huopui pinta umpeen, vaikka virkkasin pohjaa lukuunottamatta kaiken pylväillä. Mitään mittoja en ottanut ennen tai jälkeen, mutta joku kolmannes siitä pesukoneessa hävisi (pesulämpötila 40 °). Laukun muoto saattaa näyttää tutulta ;).

Tuossa pari päivää sitten suunnittelin virkkaavani pitkän neuletakin. Saako virkatusta takista muuten sanoa neuletakki? Vai pitääkö sanoa virkkuutakki? Vai miksi sitä kutsutaan? No, kuitenkin - pitkä neuletakkini oli jo kerroksella kolme, kun päätin ettei kärsivällisyyteni riitä moiseen projektiin ainakaan tällä hetkellä. Taidan keskittyä vielä vaan noihin hahtuviin, etteivät jää vahingossa nurkkiin kuljeksimaan.